Kokoelmapolitiikka

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli on yhteinen kaikille digitointiin liittyville osa-alueille.
Tekniikkaan ja vain yhteen osa-alueeseen liittyvät asiat ovat omien osioidensa teksteissä.
EsineKuvaLiikkuva kuvaTekstiÄäni

Kaikki Digitointi-intro-tekstit:

Kokoelmapolitiikan kirjoittaminen valokuvakokoelmaa varten

Kokoelmapolitiikka on asiakirja, johon on kuvailtu valokuvakokoelman historia, sen nykytilanne ja tavoitteet sen hallinasta, hoidosta ja käytöstä tulevaisuudessa. Politiikan tausta-aineistoksi kootaan yhteen kaikki kokoelmaa koskevat sopimukset, luettelot ja muut dokumentit. Asiakirjaa kannatta uusia ja täydentää määrävuosin.

Kokoelmapolitiikasta pitäisi käydä ilmi, mitkä ovat nykyisen kokoelman vahvuudet: mitä aineistoa pidetään tärkeänä ja miksi sekä mitkä kokoelman osat nähdään vähemmän keskeisinä ja mitkä mahdollisina siirtää johonkin muuhun kokoelmaan. Esimerkiksi, jos kokoelma on syntynyt kokoelmanmuodostajan päätoiminnan sivutuotteena, saatetaan tärkeimpänä aineistona pitää oman toiminnan historian kuvastoa ja toissijaisena yleiseen kulttuurihistoriaan kuuluvaa kuvastoa. Kokoelmatyötä helpottaa jos arvotuksista saadaan määriteltyä esimerkiksi 3-5 -portainen kirjallinen arvoluokitus.

Kun valokuvakokoelman hoidon vaatimista resursseista, digitoinnista ja kokoelman pitkäaikaissäilytyksestä päätetään, päätösten tulee pohjautua kokoelmapolitiikkaan. Politiikan perusteella voi laatia erilaisia kirjallisia kokoelman ylläpidon ja hallinnan edellyttämiä suunnitelmia, esimerkiksi kokoelman hoitosuunnitelma, luettelointisuunnitelma, hankintasuunnitelma ja digitointisuunnitelma ym., joissa kokoelmapolitiikan arvotukset on purettu nimettyjä kokoelman osia koskeviksi käytännön toimiksi.

Organisaation hallintomalliin perustuen kokoelmapolitiikan asiakirja hyväksytetään johtokunnalla, hallintoneuvostolla, hallituksella, toimitusjohtajalla tms. jotta johto saataisiin ajoissa sitoutumaan kulloinkin tarvittavien resurssien hankintaan.

Kokoelmapolitiikan pitäisi vastata kysymyksiin seuraavista osa-alueista:

  • Valokuvakokoelman muodostuminen ja sen historia
  • Valokuvakokoelman sisältö ja rakenne
  • Valokuvakokoelman säilytyshistoria
  • Valokuvakokoelman käyttö ja sen historia
  • Valokuvakokoelman kunto
  • Valokuvakokoelman erityiset arvot
  • Valokuvakokoelman yleinen arvo
  • Kokoelman valokuvahistoriallinen arvo
  • Valokuvakokoelman taloudellinen arvo
  • Valokuvakokoelman ylläpidon ja käytön edellyttämien resurssien punnitseminen

Katso tarkemmin kokoelmapolitiikan kirjoittamisohjeet ja kirjoittamista ohjaavat kysymykset: http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/index.htm

Museossa digitointityötä ohjataan kokoelmapoliittisen kokonaissuunnitelman perusteella. Digitointi on vain yksi työvaihe hyvin monenlaisissa kokoelmanhallinnan ja ylläpidon, konservoinnin, tietopalvelun, tutkimuksen, pedagogiikan ja näyttelytoiminnan töissä. Digitoinnin kiireellisyysjärjestyksen pohja johdetaan arvoluokituksesta, jonka tunnus voidaan antaa kokoelmalle tai sen osalle. Periaatteessa kaikki kokoelman hoito- ja ylläpitotoimet kohdistetaan ensin tärkeimpinä pidettyihin luokkiin. Poikkeuksen tähän sääntöön voivat tehdä esimerkiksi tuhoutumassa olevat valokuva-aineistot, joiden kuva-aiheet halutaan digitoida ennen kuin ne häviävät.

Linkit