Kuvataiteen keskusarkisto

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansallisgallerian kuvaamot

1.1.2014 lähtien Kansallisgalleria; Kokoelmahallintaosasto; Kuvaamo http://www.kansallisgalleria.fi/yhteystiedot/suomen-kansallisgallerian-henkilokunta/

Kansallisgallerian kuvaamojen toimipisteet sijaitsevat Ateneum- ja Kiasma -rakennuksisssa Helsingissä. Valokuvaamot palvelevat pääasiassa kyseisissä rakennuksissa olevaa toimintaa, Ateneumin kuvaamo myös Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa. Kuvaamojen toiminnan pääpiste on KKA:n ja museoiden kokoelmien ja näyttelyiden valmistelussa ja dokumentoinnissa, tärkeää on myös tutkimuksen tukeminen. Dokumentointi tapahtuu valo- ja videokuvaamalla.

Kuva-arkiston kokoelmat

Kuva-arkiston kokoelmiin kuuluu yli 400.000 valokuvaa, painokuvia sekä liikkuvan kuvan tallenteita. Arkisto on laajin kuvataidealan kuvakokoelma maassamme. Aineistoista valtaosa on taideteosvalokuvia. Lisäksi arkistolla on taiteilijoihin ja taide-elämään liittyvää kuvamateriaalia sekä juliste- ja kutsukorttikokoelmat. Nykyisin kuvia tuotetaan sähköisessä muodossa.

Kuva-arkiston vanhimmat valokuvat ovat alunperin Suomen taideyhdistykselle 1860-luvulla hankittuja. Kuva-arkisto karttuu jatkuvasti. MM. dokumentoidaan sekä Kansallisgallerian että muiden museoiden ja yksityisten henkilöiden hallussa olevia taideteoksia. Kuva-arkiston teettämissä galleriakuvauksissa on vuodesta 1997 alkaen tallennettu vuosittain yli 50 nykytaiteilijan tuotantoa.

Suomalaisen mediataiteen teoksia on siirretty Kiasmassa videonauhoilta digitaaliseen muotoon media-arkistoksi.

Merkittävä osa karttuvasta aineistosta saadaan yksityisiltä henkilöiltä tai yhteisöiltä kokoelmia täydentävinä kuvalahjoituksina.

Teoskuvien digitointi on aloitettu 1995 Agfa Arcus II -skannerilla ja Photoshop 3 -ohjelmalla, kuvat arkistoitiin silloin taideteosrekisteri VATIin.

Kansallisgallerian Kuvapalvelun tutkijat arkistoivat kuvamateriaalia ja myyvät kuvankäyttöoikeuksia tutkimus- ja julkaisukäyttöön maailmanlaajuisesti.

Editoija digitoi AV-aineistoa.

Henkilökunta

http://www.suomenkansallisgalleria.fi/yhteystiedot/suomen-kansallisgallerian-henkilokunta/kokoelmahallintaosasto/

Kuvaamopalvelupäällikkö, erikoissuunnittelija Perttu Rastas

Ateneumin kuvaamo:

Kuvaamossa työskentelee 4 kuvaajaa/kuvankäsittelijää + 1 projektikuvaaja

Kiasman kuvaamo:

Kuvaamossa työskentelee 2 kuvaajaa ja videoeditoija

Kuvamyyntiä ja kuva-aineistojen hallintaa hoitaa Kuvakokoelmat.

http://www.kansallisgalleria.fi/kokoelmatietopalvelu/kuvamyynti/

Digitointikalusto

Kaluston hankintapolitiikka

Kamera- ja kuvankäsittelykalustoa on hankittu valokuvauslähtöisesti olemassaolevien hankintamäärärahojen puitteissa. Tavoitteena on hankkia laadukasta kamerakalustoa, mikä toimii niin yleiskuvaustilanteessa kuin reprokuvauksessakin. Viimeisimpien hankintojen taustoista:

  • "keskikoon" digikalustoa, hankinta 2007 ja 2008, vaatimuksena suurempi High End -laite, mikä olisi mahdollista liittää myös palkkikameraan, erittäin laadukkaaseen teoskuvaukseen. Loppuvertailussa oli PhaseOne 45+, PhaseOne P 25, Hasselblad H3D II (jossa ei mahdollisuutta liittää palkkikameraan). PhaseOne 45+ osoittautui laadukkaimmaksi tarpeisiin.
  • "kinokoon" digikalustoa, hankinnat alk. 2004, Päädyttiin Canon EOS-1DS-kameraan sen hyvien ominaisuuksien ja fyysisen kestävyyden vuoksi, siitä lähtien kalustoa kartutettu Canonin rungoilla.

Ateneum valokuvaamo

Kiasma valokuvaamo

Digitaalinen kuvankäsittely

Eizo ColorEdge CG210, CG211 sekä CG243W monitoreja

Adobe Photoshop Adobe kuvankäsittelyohjelma

Adobe Lightroom http://www.adobe.com/fi/products/photoshop-lightroom.html

CaptureOne https://www.phaseone.com/en/Imaging-Software.aspx

Phocus http://www.hasselblad.com/software/phocus

FlexColor skannausohjelma

GretagMacbethin / X-riten Color Checker väriskaalat eli targetit

Colorvision spyder -näytönkalibrointilaite, huom. käytämme ColorNavigator -ohjelmalla, parempi kalibrointitulos

Työnkulku

Kuvaus tapahtuu digitaalisesti, dia-, nega- ja paperioriginaaleja skannataan.

Skannaus

Kansallisgallerian kokoelmissa olevat valokuvaoriginaalit arkistoidaan tutkijoiden toimesta arkistointi- ja luettelointiohjelma Muusaan ennenkuin ne toimitetaan kuvaamoon digitoitavaksi. Lähtökohtaisesti digitointi pyritään tekemään mahdollisimman laadukkaasti siten, että aineisto digitoidaan vain kerran. Näin vähennetään alkuperäisen aineiston käsittelyyn liittyviä riskejä sekä minimoidaan digitointikustannuksia. Vedos joko skannataan tai kuvataan, diaoriginaalit skannataan ja digitaaliset kuvat arkistoidaan Muusaan. Muusasta saadaan metadata sisältökuvailuineen, mikä liitetään digitaalisen kuvan 'sisään' Photoshopissa (File Info/ IPTC Description -kenttiin). Digitaalinen kuva tallennetaan digitaaliseen arkistoon kuvaserverille.

Skannattujen kuvien koot

Kokoelmateoskuvat skannataan pääsääntöisesti n. 50 Mb (n. 4000 x 4000 pikseliä) kokoisiksi.

Valokuvaus

Kuvaamoissa tehdään hyvin monenlaisia kuvauksia: mm. teoskuvausta (taulu-, veistos-, installaatio-, luonnos- jne.), ripustuskuvausta (näyttelyt, galleriadokumentointi), tapahtuma-, henkilö- ja esityskuvauksia sekä videokuvausta. Kuvauskalusto valitaan käyttötarpeen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Teoskuvat kuvataan laadukkaimmalla tavalla käyttäen studiosalamoita, ripustus- ym. kuvat kevyemmällä kalustolla. Teoskuviin kuvataan mukaan väriskaala mikä toimii referenssinä värinhallinnassa. Digikuvat käsitellään RAW-muotoisista originaaleista, arkistoidaan pääsääntöisesti Muusaan. Muusasta saadaan metadata sisällönkuvailuineen, mikä liitetään digitaalisen kuvan 'sisään' Photoshopissa (File Info/ IPTC Description). Digitaalinen kuva tallennetaan digitaaliseen arkistoon kuvaserverille.

Digitaalisten originaalien koot

PhaseOne P45+:n tuottaman kuvan koko on n. 111 Mb (7216 x 5412 pikseliä), Canon EOS-1Ds Mark II n. 47 Mb (4992 x 3328 pikseliä), Canon EOS 5D n. 36 Mb (4368 x 2912 pikseliä). Riippuen teoksen tms. muodosta teoskuvan koko ei ole kameran tuottama täysi ruutu ts. digitaalinen originaali voi olla pienempi kuin maksimikuva.

Kuvankäsittely

Skannattu kuva ja kuvattu RAW-kuva käsitellään kuvankäsittelyohjelmassa (Photoshop ja Capture One). Kuvan väriala pyritään pitämään RGB-arvo min. 10, max. 245, niin ettei kuvan sävyjä leikkaudu pois. Roskat prikataan pois, väriskaaloja voidaan siirtää lähemmäs teosta niin, ettei tallennettaisi turhaan 'tyhjiä' pikseleitä. Joskus yksittäistä väriä muokataan todenmukaisemmaksi (esim. Dan Flavinin neonvaloteoksen vaaleanpunaista sävyä, mikä ei tallennu visuaalisesti oikein CCD-kennolla), mutta periaatteena on pyrkiä jo taltiointivaiheessa mahdollisimman hyvään lopputulokseen, jolloin kuvadataa hukkaavia ja väriliukumia rikkovia toimenpiteitä ei tarvitsisi tehdä.

Arkistointi

Digitaaliset kuvat arkistoidaan pääsääntöisesti Muusaan. Kun kuvattavana on Kansalligallerian kokoelmateos tai jonkin muun kokoelman teos tai muu teosoriginaali, tutkijoiden toimesta tehdään Teos- tai TTU- (taideteos ulkopuolinen) kortti Muusaan, johon kirjataan teoksen tekniset tiedot, sisältökuvailu ja asiasanoitus.

Muusaan tehdään uusi Digikuva-kortti, johon on linkitetty Teos-kortti tietoineen ja johon merkitään kuvanvalmistukseen liittyviä tietoja, mm. digitointilaite, kuvankäsittelyohjelma versioineen ja mahdollisesti lyhyt sisältökuvaus provenienssitietoineen, erityisesti silloin kun kuvan aihetta ei olla arkistoitu, esim. näyttelyn ripustuskuvat.

Kuvattu RAW-kuva käsitellään Photoshopissa ja Muusasta saadaan metadataa sisältökuvailuineen, mikä liitetään digitaalisen kuvan 'sisään' Photoshopissa tai Adobe Bridgessä (File Info/ IPTC Description), lisäksi merkataan asiasanoja/keywords. Esimerkki:

Teos-kortin tiedot:

  • taiteilija: Sjöstrand, Carl Eneas
  • Inventaarionro B I 522:20
  • teosnimi: Lemminkäinen
  • haltija: AT
  • ajoitus: 1872
  • tekniikkateksti: kipsi
  • pääluokka: veistos
  • aihe: KALEVALA; FIGUURI; Lemminkäinen; kokovartalo; panssaripaita; kypärä
  • mitat: korkeus 56 cm

Digikuva-kortin tiedot:

  • Digikuvanro J0119300
  • originaalin valokuvaus 2008-11-25
  • valokuvaaja: Tuomi, Henri
  • digiluokitus: digioriginaali
  • digitointilaite: Phase One P 45+
  • kuvankäsittelyohjelmisto: Photoshop CS3
  • Keywords: Ateneum; teoskuva; maalaus; KALEVALA; FIGUURI; Lemminkäinen; kokovartalo; panssaripaita; kypärä

AdobeRGB1998-muodossa oleva 24-bittinen digitaalinen kuva tallennetaan digitaaliseen kuva-arkistoon kuvaserverille Muusasta saatavaa digikuvanumeroa tiedostonimenä käyttäen tiff- ja/tai jpg-muodossa. Teoskuva tallennetaan tiff-muodossa värikiiloineen ja siitä tehdään A5-kokoinen rajattu jpg-kuva, josta automattisesti tehtyjä pienenöksiä käytetään katselukuvina Muusassa ja VTM:n www-sivuilla. Ripustus-, tapahtuma- ym. kuvat tallennetaan jpg-muodossa parasta pakkauslaatua (12) käyttäen. Linjapäätös johtuu VTM:n serveritilan uhkaavasta täyttymisestä. VTM:ssä ei tallenneta RAW-kuvia, mutta seurataan mielenkiinnolla mm. Adoben Digital Negative DNG:n kehitystä.

Kansallisgallerian digitaalinen kuva-arkisto

Selostus Valtion taidemuseon aiemmasta serverijärjestelmästä.

Kuvien tallennus-ja online-käyttöserverit nykyisin ylläpitää CSC.

Lähde: Ainur Nasretdin, datanomi-työ, 2008

Kuvataiteen keskusarkiston digitaalinen kuva-arkisto sijaitsee Kuvaksi nimetyllä palvelimella. Kuva-palvelimelle on jaettu SAN (Storage Area Network) -tallennusjärjestelmästä n, 1,2 Tt levytilaa. SAN-järjestelmässä on 2 Gt fyysinen muisti sekä kaksi 2,4 Ghz tuplaydinprosessoria.

Varmistukset Kuvalla muuttuvista tiedoista ajetaan joka ilta LTO-nauhoille. Kerran viikossa ajetaan varmennukset koko Kuva-palvelimelta. Nauhoja säilytetään eri rakennuksessa kuin itse palvelin sijaitsee.

Digitaalinen kuva-arkisto sijaitsee kuvaserverin Kokoelma-nimisellä osalla. Kokoelma on jaettu museoyksiköiden ja KKA:n mukaan 4 osaan: Ateneum, Keskusarkisto, Kiasma ja Siff. Kussakin osassa on omat alakansionsa joihin tallennetaan arkisto- ja tunnistekuvat; esim. Ateneum: a0001, a0002..., a0001tun.

Digitaalisen arkiston kannalta on tärkeää, että kullakin tiedostolla on yksilöllinen nimi, jossa ei käytetä skandeja tai erikoismerkkejä. Erikoismerkit korvataan alaviivalla. Käytäntö helpottaa mahdollisen konversion tekemistä.

Kuvapankissa nimeämiskäytäntö on seuraavanlainen:

  • Valtion taidemuseon teoskokoelmiin kuuluvien teosten kuvadokumentit saavat kahdeksanmerkkisen tiedostonimen sekä tunnisteosan esim. A0072600.tif. Mikäli teoksesta on useampi kuva Muusa antaa alkuun vain kuusi merkkiä A00726 ja luetteloija täyttää lopun numeroilla 01–99.
  • Jos kuvan originaali on valokuva, dia tai negatiivi, mikä ei ole ensisijainen dokumentti kokoelmateoksesta, annetaan tiedostonimi kuvaoriginaalin inventaarionumeron mukaan. Esim. dianro 32102.133, korvataan piste alaviivalla 32102_133.tif.
  • Mikäli digitaalinen kuva on itsessään kuvaoriginaali, mikä ei kuitenkaan ole dokumentti kokoelmateoksesta annetaan tiedostonimi seuraavasti: pvm + digitoijan nimikirjaimet + juokseva numero + tiedostopääte = vvkkppPM001.tif.
  • Lisäksi Valtion taidemuseossa tuotetaan kuvamateriaalia, minkä pääasiallisena tarkoituksena on olla esittävä dokumentti jostakin kokoelmateoksesta, mutta mikä ei ole laadullisesti julkaisukelpoinen kuin verkkomediassa. Nämä kuvat nimetään kuten edelliset, sillä erotuksella, että alkuun lisätään tunn-etuliite esim. tunn080312an001.jpg.

Tiedostot olisi hyvä tallentaa häviöttömällä, yleisesti tuetulla tiedostomuodolla (tiff) ilman pakkaamista. Tosin tästä vielä käytännössä joissain tapauksissa joustetaan vähäisen tallennustilan vuoksi.

Kuvien haku

Arkistoituja kuvia haetaan joko Muusassa tai Extensis Portfolio -ohjelmalla.

Kansallisgallerian kuvaamoissa otettiin 2000-luvun alussa käyttöön Portfolio 5.0 aiemmin käytössä olleen taideteosrekisteri VATI:n huonon kuvahakujen- ja kuvahallinnan vuoksi. Koska myös Muusa osoittautui kankeaksi isojen hakutulosten tietojen käsittelyssä, VTM:ssa on siirrytty käyttämään digikuvien hauissa ja hallinnassa Muusan ohessa Extensis Portfolio Server 8.5 -ohjelmakokonaisuutta. Portfolio on erinomainen työväline myös kokoelmien ulkopuolisten projektien, näyttelyiden ja julkaisujen kuvaprosessin hallinnassa. Kevällä 2010 serverimuuton myötä ohjelmisto päivitettiin 9-versioon.

Portfolio Server -ohjelman toiminnot on perustettu CSC:n ylläpitämälle serverille ja sinne tallennetut kuvakataloogit on mahdollista ohjelmoida itsepäivittyviksi. Olemme luoneet kaikesta Kokoelman kuva-aineistoista yhden kataloogin, mikä päivittyy kerran vuorokaudessa ja se lisää item:eiksi kataloogiin kaikki uudet Kokoelmaan tallennetut tiff- ja jpg-tiedostot.

Serverikataloogeja on mahdollista käyttää myös selainpohjaisella Web Client -ohjelmalla. Olemme julkaisseet Kokoelmalla sijaitsevat rajatut teoskuva-jpg:t intranetissämme, jolloin museohenkilökunta voi helposti www-selainta käyttäen hakea teoskuvia. Kuvia haetaan pääsääntäisesti IPTC Description sekä Keywords -kenttiin tallennetun tiedon pohjalta.

Portfolio -ohjelma on osoittautunut varsin näppäräksi tiedostojen hauissa ja myös kuvien edelleen prosessoinnissa. Tärkeää vain on, että kuvan sisältämä metadata on oikein ja riittävän kattava. Jos esim. teosten inventoinnissa tapahtuu muutoksia, on tärkeää, että muutokset ajetaan myös kuvan tietoihin. Ohjelmalla voi mm.

  • polttaa kuvat CD:lle
  • kopioida kuvia ulos järjestelmäsä
  • uudelleen nimetä kuvia
  • tiedostoihin on helppo ajaa metadataa kaikkiin IPTC -kenttiin erityisesti Keywords ja Description
  • hakutuloksista saa printattua vaikkapa PDF:n asiakkaalle valintaa helpottamaan
  • valmistaa kuvakokonaisuuksista presentaatioita

Uushankinnoista

Media:Digitaalisista kameroista2007.pdf

Luentoja, projekteja ja prosesseja

  • Digitaalisen alkuperäisaineiston arkistointi ja hallinta Valtion taidemuseossa Digiwiki-seminaari; Digitoinnin työpaja 2/4 24.11.2009
  • KDK -rahoituksella mahdollistettuja digitointiprojekteja:
  • Daniel Nyblinin kuvaamien lasinegatiivien digitointi [1], Perttu Rastaan artikkeli Nyblinin lasinegatiiveista [2]
  • Ateneumin kokoelmien taiteilijoiden luonnoskirjojen konservointi- ja digitointiprojekti yhteistyössä Konservoinnin kanssa. Museoliiton digitointipäivä / Luonnoskirjojen digitointi [[3]]
  • Julkaistu luonnoskirja: [[4]]
  • Kuvausohjeita tunnistekuvaajille 2011 , muokattu Museoliiton koulutukseen 8.2.2011
  • Valokuvat digitaalisiksi -koulutus / Museoliitto 2011: [5]
  • Konservoinnin kuvat / Muusa-päivä 2012: [6]