Kuvataiteen keskusarkiston media-arkistotoiminta

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Laitteisto

Kg:n media-arkistotoimintaa hoidetaan Kiasma -rakennuksessa sijaitsevissa editointitiloissa. Myös osa nauhavarastosta sijaitsee Kiasman taideteosvarastossa.

Videonauhurit

  • Sony SL-F73: Betamax PAL
  • JVC SR-S388E: VHS/S-VHS PAL
  • JVC BR-S800U: VHS NTSC
  • Sony VO-9600P: U-Matic PAL
  • Sony VO-7630: U-Matic NTSC
  • Sony UVW-1800P: Betacam SP PAL
  • Sony UVW-1800: Betacam SP NTSC
  • Sony DSR-1500 AP: DV/DVCAM/DVCPro25
  • Sony J-3: Betacam SX, MPEG IMX, Digital Betacam

Liitäntäyksiköt

  • AJA Io
  • Matrox MXO2

Tietokone

  • Mac Pro Quad Core 2.8GHz

Ohjelmistot

  • Final Cut Studio 2
  • Sorenson Squeeze 5
  • Retrospect Backup 6.1

Nauha-asemat

  • HP StorageWorks Ultrium 448: LTO2
  • HP SureStore DLT40: DLT

Työnkulku

Digitaalista materiaalia (esim. DV/DVCPro) ei pakata, vaan se siirretään LTO-nauhalle natiivissa muodossa. Eli 1:1 kopiona.

Poikkeuksena Digital Betacam, jota Final Cut Pro ei tue. Se siirretään nauhalle DVCPro50 (50Mbit/s 4:2:2) -muodossa, joka on lähes yhtä hyvä muoto kuin Digital Betacam.

Analoginen materiaali digitoidaan samaan DVCPro50 (50Mbit/s 4:2:2) -muotoon. Laatu on erittäin hyvä.

Sisäiseen käyttöön (katselu vain sopimuksesta) VTM:n kirjastoissa olevissa katselupisteissä Ateneumissa ja Kiasmassa katsottavat tutkijakopiot pakataan MPEG4 (1,6Mbit/s) -muotoon.

Tietokanta

Kansallisgalleriassa käyttetään videoteosten kopioiden luettelointiin Avokaado-nimistä tietokantaa. Samaa tietokantaa käyttää vähän eri muodoissaan myös AV-arkki. Kesällä 2009 aloitettiin suunnitteluvaihe tämän jo kymmenen vuotta vanhan tietokannan uudistamiseksi.

Tarkoitus on tuottaa yhteistyössä Gruppo Software Oy:n kanssa tietokanta (työnimeltä Avokaado-mediataiteen tietokanta), jonka toimintaidea on kahtalainen: 1) tietokanta sisältää yhden yhteisen julkisen osan, johon luetteloidaan perustiedot Suomessa eri museoihin ja arkistoihin päätyneistä mediataiteen teoksista ja taiteen dokumenteista ja näiden teosten erimuotisista fyysistä nauha- ja digitaalisista kopioista. Tämä julkinen osuus on yhteinen siinä mielessä että ns. perustietoja ( taiteilijoiden/tekijöiden nimet, teoksen perustiedot, taustatekijäryhmätiedot (tekijänoikeuksien hallintaa varten), teoksen tietokantaID, teoksen sisältöön kohdistuva ja liitettävä metatieto) kirjoitetaan vain ns. ensimmäisen kerran eli kun joku tietokantaa käyttävä taho vie uuden teoksen tiedot tietokantaan. 2) Toinen kerros tietokannassa on vain tietokantaa käyttävien museoiden ja arkistojen omassa käytössä ja sisältää ne lisätiedot jotka museo/arkisto itse haluaa omia tarkoituksiaan varten tietokantaan viedä. AV-arkki käyttää tietokantaa museoita ja arkistoja laajemmin omaa kansainvälistä ja kansallista levitystoimintaansa varten.

Tällä idealla varmistetaan se että maassamme valmistuneista mediataiteen teoksista on on yhteissä julkisessa tiedossa teosten hallintaan ja käyttöön tarvittava yhteinen perustietovaranto, josta selviää seuraavat asiat:

  • teoksen tekijä ja perustiedot teoksesta
  • teoksen tekijänoikeustiedot
  • teoksen levitystiedot
  • teoksen arkistotilanne

Tietokannan tuottaminen perustuu jo olemassaolevaan Matti Knaapin luomaan Av-tietokantaan, joka on käytössä sekä Kuvataiteen keskusarkistossa että AV-arkissa jo yli kymmenen vuotta. Näissä olemassaolevissa tietokannassa on siis jo olemassa kirjoitetut perustiedot suurimmasta osalta Suomessa tuotetuista mediateoksista. Hakemuksessa kysymys on tämän olemassaolevan tietokannan rakenteiden uudelleentuottamisesta, tietokantojen yhdistämisestä, sen tarjoamista kaikkien mediataiteen teosten luettelointia ja väliaikaista arkistointia ja pitkäaikaissäilytyksesta vastaavien tahojen käyttöön siten että tietokannan yhtäaikaisesta ja samanaikaisestä käytöstä saavutetaan huomattava hyöty ja taloudellinen säästö.

Koska anomuksen pohjana on yhteinen tietokantatieto sekä Kuvataiteen keskusarkistossa että AV-arkissa, ovat molemmat tahot mukana yhteistyössä tietokantaa rakentamassa ja tuottamassa. Toisaalta koska tietokantaa voi hallita teknisesti vain yksi vastuutaho, sijoitetaan tietokanta Valtio taidemuseon hallussa olevaan serveriin ja tietokantahallinto hoidetaan sen puitteissa. Valton taidemuseo tekee myös tarvittavat sopimukset ja sitoumukset tietokannan ylläpitovastuusta samaan tapaan kuin se vastaa Muusa.net verkostosta ja yhteistyöstä sen puitteissa. Tarkoitus ei ole kuitenkaan rakentaa museoille tietokannan käytöstä seuraavaa vuosimaksukäytäntöä Muusan tietohallinnon tapaan vaan tarjota tietokannan käyttö ilmakseksi palveluna Valtion taidemuseon ja aluetaidemuseoiden yhteistyön merkeissä. Valtion taidemuseon ja Av-arkin yhteistyöstä tält osin solmitaan erillinen sopimus. Tosin tietokannan käyttö edellyttää FileMaker tietokantaohjelmisto ns. client -ohjemiston hankintaa, joka tapahtuu jokaisen käyttäjäorganisaatio omasta toimesta (kts www.filemaker.com).

Viimaikaisten selvitysten mukaan mediataiteen kentällä tarvitaan rakenteellista kehittämistä (ks. Asko Mäkelän selvityksen Mediataiteen mahdollisuudet Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:13 ehdotukset). Kuvataiteen keskusarkisto suoritti pienen aluetaidemuseoille kohdistetun kyselyn alkutalvesta 2009, jonka tuloksista voidaan vetää seuraavia kehityssuunntia:

  • museoiden kokoelmissa ja arkistoissa talletettu media-aineisto on monissa eri formaateissa heijastaen aikakautensa teknologiaa ja taiteilijoilla/tekijöillä käytössä olleita kulloisiakin työvälineitä, pääosin kuitenkin formaatit ja teknologia ovat ns. kotikäyttöön tarkoitettuja ei-broadcast formaatteja. Museoilla ei kuitenkaan ole enää tarvittavia laitteistoja vanhojen formaattien käyttämiseen,
  • kokoelma- ja dokumenttiaineistoja pidetään normaaleissa museotiloissa, parhaassa tapauksessa taideteosvarastoissa,
  • hyvistä säilytysolosuhteista ollaan jonkin verran tietoisia mutta parhaisiin käytäntöihin ei ole resursseja,
  • yhdelläkään museolla ei ole pitkäaikaissäilytysstrategiaa (PAS) eikä käytännön toimenpiteitä asiantilan kehittämiseksi,
  • yli 60% voisi harkita että joku muu taho vastaisi media-arkiston hoidosta (tarkoittaa niin kokoelmateosten pitkäaikaissäilytyksestä kuin muun dokumentaarisen media-aineiston digitaalisista kopioista) ja 70% oli sitä mieltä että se voisi olla valtiollinen taho.

31.8.2009 / Perttu Rastas