Mallityönkulku: Äänitteiden digitointi

Digiwiki
Versio hetkellä 2. elokuuta 2012 kello 09.08 – tehnyt Jeerola (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuvat: © Eva-Liisa Orupõld, jollei toisin mainita tai kyseessä ole näytönkaappauskuva.

Avokelanauhojen digitointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) ja Svenska litteratursällskapet i Finlandissa (SLS)

Ohjelmistot: Pro Tools, SpectraFoo

Toistolaitteiden metalliosien puhdistukseen tarvittavaa isopropanolia saa apteekista. Muoviosien puhdistukseen tarvittavaa akkuvettä (tislattua vettä) saa huoltoasemilta.
Koko nauhapolku puhdistetaan aina tarvittaessa: äänipäiden lisäksi esimerkiksi rullat ja ohjaimet.
Laitetaan digitoitavan kelanauhan kokoinen tyhjä vastakela toiselle puolelle. Kelan keskiöiden on hyvä olla samankokoiset, ulkomitoilla ei ole väliä. Nauha pujotetaan metalliosien välistä ja laitetaan se vastakelan keskiön ympärille.
Eri nauhureissa on toisistaan poikkeavat nauhapolut.
Valitaan mono tai stereo toistoasento originaalinauhoitteen mukaan. Laitetaan MONITOR-kytkin TAPE-asentoon ja varmistetaan nauhan oikea nopeus. Jos alkuperäisnauhan kanavamäärä ei ole tiedossa tai se vaihtelee, kannattaa stereonauhurilla äänittää koko ajan vasenta ja oikeaa kanavaa, ja jälkikäsittelyssä valita säilytettävät tallennepätkät omiksi tiedostoikseen.
Kelataan nauha tarvittaessa haluttuun aloituskohtaan. Nauhureista kannattaa ottaa nauhapolun ylimääräiset näköesteet pois. Tällöin voidaan nopeasti todeta mahdollinen nauhan rappeutuminen.
Nauhaa kuunnellaan ja säädetaan äänipään kulmaa siten, että nauhalta saadaan talteen mahdollisimman paljon korkeita ääniä. Tallenteen kuuntelu äänipäätä säätäessä on tärkeää, mutta tarkoitukseen on saatavilla myös erilaisia työkaluja joko suoraan äänenkäsittelyohjelmistosta (Logicissa esimerkiksi Goniometer-työkalu) tai erikseen hankittuja ohjelmistoja (esimerkiksi SpectraFoo).


Avataan äänenkäsittelyohjelma (kuvissa Pro Tools) ja katsotaan sieltä nauhan äänen tasot. Ääni ei saa mennä punaiselle eli leikkaantua. (Tasot näkyvät vasemmalla.)
Säädetään äänen voimakkuuksia A/D-muuntimesta mahdollisimman korkealle ilman, että tasot menee punaiselle. Tallenteen sisäänmenotaso ei saisi yltää digitaaliseen nollaan, mutta häiriöpiikkien mahdollista nollatasson yltämistä ei välttämättä pystytä estämään.
Kun äänentasot on tiedossa ja voimakkuus säädetty, aloitetaan digitoiminen.
Äänikortin liitännöistä riippuen voidaan äänittää useammasta toistolaitteesta yhtäaikaa eri nauhojen signaalit eri raidoille.
Nauhoitusta tarkkaillaan ja katsotaan, ettei äänitasot mene punaiselle Pro Toolsissa. Jos tasot menevät kesken nauhoitusta punaiselle, säädetään ne uudestaan kohdilleen ja aloitetaan digioiminen alusta.
Jos tarvitsee säätää ääntä hiljaisemmalle tai voimakkaammalle säädetään sitä erillisestä A/D-muuntimesta. Tallennuksen aikana tasoja ei säädetä, vaan tarvittaessa nauha digitoidaan kokonaan uudestaan. Kun äänitys on valmis, voi halutessa tallentaa alkuun ja loppuun tyhjää muutaman sekunnin, ettei äänitiedosto lopu töksähtäen.
Kun nauha on digioitu, leikataan alusta ja lopusta turhat tyhjät pois. On kuitenkin hyvä jättää alkuun ja loppuun muutama sekunti tyhjää.
Sen jälkeen otetaan valikosta Export Broadcast Wave Format 24-bittisenä. IASAn vähimmäissuositus arkistotiedostoja varten on 24-bitttinen 48 kHz:n äänitiedosto, mutta käytännössä arkistoissa suositaan 96 kHz:n näytteenottotaajuutta. Käyttökopioksi riittää pakattu MP3-tiedosto.
Mitä huonompilaatuisempi äänite on, sitä paremman digitaalisen formaatin tulisi olla. Huom! Formaatti määritetään digitointivaiheessa. Export-toiminnolla tehdään joko digitoidessa määrätyn laadun mukainen arkistotiedosto tai huononpilaatuinen käyttökopio.


C-kasettien digitointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) ja Svenska litteratursällskapet i Finlandissa (SLS)

C-kasetti laitetaan nauhuriin ja kelataan tarvittaessa haluttuun aloituskohtaan. Myös kasetti- ja muiden dekkisoitinten metallisia äänipäipäitä puhdistetaan isopropanolilla.
Avataan äänenkäsittelyohjelma (kuvissa Pro Tools) ja annetaan digitoinnille tiedostonimi.
Valitaan New Tracks ja stereonauhoitus.
Näyttöön ilmestyy audioraita.
Säädetään äänen voimakkuuksia A/D-muuntimesta mahdollisimman korkealle ilman, että ääni leikkautuu: Digitaalista nollatasoa ei saa ylittää sillä tällöin äänitieto on menetetty täysin. Häiriöpiikkien nollatason ylittymistä ei aina pystytä välttämään.
Audioraita aktivoidaan punaisesta Track Record Enable -painikkeesta. Avataan ohjelman Window-valikosta Mix-ikkuna. Testataan äänen sisäänmenovoimakkuus laittamalla kasettinauhurista toisto päälle. Jos tarvitsee säätää ääntä hiljaisemmalle tai voimakkaammalle säädetään sitä erillisestä A/D-muuntimesta. Kun äänen voimakkuus on säädetty sopivaksi, aloitetaan äänitys.
Kun äänitys on valmis, voi halutessaan tallentaa alkuun ja loppuun tyhjää muutaman sekunnin, ettei äänitiedosto lopu töksähtäen.