Ero sivun ”Mallityönkulku: Valokuvaten digitointi” versioiden välillä

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Lasinegatiivin digitointi Ateneumissa)
(Lasinegatiivin digitointi Helsingin kaupunginmuseossa)
Rivi 21: Rivi 21:
 
==Lasinegatiivin digitointi Helsingin kaupunginmuseossa==
 
==Lasinegatiivin digitointi Helsingin kaupunginmuseossa==
 
Ohjelmistot: '''Phocus''', '''Adobe Bridge''', '''Adobe Camera Raw''', '''Adobe Photoshop'''<br />
 
Ohjelmistot: '''Phocus''', '''Adobe Bridge''', '''Adobe Camera Raw''', '''Adobe Photoshop'''<br />
kamera: '''Hasselblad'''
+
Kamera: '''Hasselblad'''
  
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_1.jpg|600px|thumb|left|Lasinegatiivi asetetaan valopöydälle, jossa on tasosalama tai muu valolähde.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_1.jpg|600px|thumb|left|Lasinegatiivi asetetaan valopöydälle, jossa on tasosalama tai muu valolähde.]]
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_2.jpg|600px|thumb|left|Negatiivin ympärille on hyvä asetella mustat maskit, esim. pahvista, jotka estää hajavalon tulemisen sivuilta.]]
+
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_2.jpg|600px|thumb|left|Negatiivin ympärille on hyvä asetella mustat maskit, esimerkiksi pahvista, jotka estää hajavalon tulemisen sivuilta.]]
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_3.jpg|600px|thumb|left|Lasinegatiivit kuvataan lasipuoli kameraan päin, jolloin saadaan mahdollisimman tarkka lopputulos. Lasipuoli saattaa heijastaa häiritsevää valoa kameran linssiin. Emulsiopuolen tunnistaa siitä, että se kiiltää selvästi vähemmän kuin lasipuoli. Kun negatiivi kuvataan emulsiopuolelta, se toistuu peilikuvana. Kuva käännetään myöhemmin kuvankäsittelyohjelmassa oikein päin.]]
+
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_3.jpg|600px|thumb|left|Lasinegatiivit kuvataan lasipuoli kameraan päin, jolloin saadaan mahdollisimman tarkka lopputulos. Lasipuoli saattaa heijastaa häiritsevää valoa kameran linssiin. Emulsiopuolen tunnistaa siitä, että se kiiltää selvästi vähemmän kuin lasipuoli. Kun negatiivi kuvataan emulsiopuolelta, se toistuu peilikuvana ja kuva on käännettävä kuvankäsittelyohjelmassa oikein päin.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_4.jpg|600px|thumb|left|]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_4.jpg|600px|thumb|left|]]
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_5.jpg|600px|thumb|left|Avataan ohjelma, josta hallinnoidaan kameraa ja kuvattuja negatiivejä. Digitoinnille annetaan nimi ja valitaan ohjelman kautta  sopivin aukko, jolla kuvataan. Esimerkiksi aukko 11 on hyvä lasinegatiiveille.]]
+
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_5.jpg|600px|thumb|left|Avataan ohjelma, jolla hallinnoidaan kameraa ja kuvattuja negatiivejä. Digitoinnille annetaan nimi ja valitaan ohjelman kautta  sopivin aukko, jolla kuvataan. Esimerkiksi aukko 11 on hyvä lasinegatiiveille.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_6.jpg|600px|thumb|left|Kuva otetaan ohjelman kautta painamalla vasemmassa yläkulmassa olevaa Capture-nappia. Tämän jälkeen aukeaa ikkuna, jossa määritellään tallennuskansio.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_6.jpg|600px|thumb|left|Kuva otetaan ohjelman kautta painamalla vasemmassa yläkulmassa olevaa Capture-nappia. Tämän jälkeen aukeaa ikkuna, jossa määritellään tallennuskansio.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_7.jpg|600px|thumb|left|Avaa kuvattu negatiivi Camera Raw -ohjelmaan.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_7.jpg|600px|thumb|left|Avaa kuvattu negatiivi Camera Raw -ohjelmaan.]]
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_8.jpg|600px|thumb|left|Camera Raw -ohjelmassa kuva rajataan käännetään mustavalkoiseksi. Tarvittaessa korjataan myös valotusta.]]
+
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_8.jpg|600px|thumb|left|Camera Raw'ssa kuva rajataan käännetään mustavalkoiseksi. Tarvittaessa korjataan myös valotusta.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_9.jpg|600px|thumb|left|Digitoitu lasinegatiivi avataan vielä Photoshop-ohjelmaan, jossa se käännetään positiivikuvaksi.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_9.jpg|600px|thumb|left|Digitoitu lasinegatiivi avataan vielä Photoshop-ohjelmaan, jossa se käännetään positiivikuvaksi.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_10.jpg|600px|thumb|left|Photoshopissa tai Bridgessä syötetään digitoituun lasinegatiiviin metadata.]]
 
[[Kuva:MTK_Vk-kaupunginmuseo_10.jpg|600px|thumb|left|Photoshopissa tai Bridgessä syötetään digitoituun lasinegatiiviin metadata.]]

Versio 2. elokuuta 2012 kello 09.04

Kuvat: © Eva-Liisa Orupõld, jollei toisin mainita tai kyseessä ole näytönkaappauskuva.

Lasinegatiivin digitointi Ateneumissa

Ohjelmistot: Adobe Camera Raw, Adobe Photoshop

Lasinegatiivit voidaan digitoida, eli kuvata lasipöydällä, jonka alta tulee tasaista valoa. Ennen kuin negatiivi asetetaan pöydälle putsataan pöydän lasi ja mitataan suoraan valopöydästä valo, johon lisätään noin kolme aukkoa kuvaustilanteessa. Tämä kolmen aukon nyrkkisääntö antaa yleensä kelvollisen tiedoston jatkokäsittelyä varten. Valopöydälle voidaan laittaa myös harmaakiila, joka antaa muun muassa tiedon lasinegatiivin tummuudesta.
Negatiivista harjataan varovaisesti pölyt pehmeällä harjalla. Harjan tulisi olla antistaattinen, koska se estää pölyn tarttumista pintaan harjauksen jälkeenkin.
Lasinegatiivi kuvataan emulsiopuoli kameraan päin, koska lasipuoli saattaa heijastaa häiritsevää valoa kameran linssiin. Emulsiopuolen tunnistaa siitä, että se kiiltää selvästi vähemmän kuin lasipuoli. Kun negatiivi kuvataan emulsiopuolelta, se toistuu peilikuvana. Kuva käännetään myöhemmin kuvankäsittelyohjelmassa oikein päin.
Jos kuvataan isoja määriä lasinegatiivejä arkistoon, kannattaa arkistointinumero kuvata samaan aikaan. Tämä estää kuvien sekaisin menemisen sekä muistuttaa miten päin negatiivi on kuvattu.
Kuvattaessa voidaan käyttää kameran peililukitusta, mikä estää mahdolliset tärähdykset.
Kun negatiivi on aseteltu keskelle kameran etsimestä katsottuna ja rajattu turha tila pois, on hyvä laittaa negatiivin ympärille musta suojakehys, pahvi, tms. Tämä estää hajavalon tulemisen sivuilta.
Kuvattu lasinegatiivi avataan Camera Raw'ssa ja säädetään sen valkotasapaino, kontrasti ja valotus kohdilleen. Kuvasta myös rajataan tässä vaiheessa turha tila pois.
Kun perussäädöt on laitettu kohdilleen Camera Raw'ssa, kuvat avataan Photoshopiin 16-bittisenä.
Kuvan arkistointikappale tallennetaan emulsiopuolelta kuvatusta peilikuvasta oikein päin käännettynä negatiivina ja 16-bittisenä TIFFinä.
Käyttökappaleeksi tarkoitettu kuva käännetään negatiivista positiiviksi ja emulsiopuolelta kuvatusta peilikuvasta oikein päin Photoshopissa. Kuva muutetaan myös harmaasävykuvaksi.
Curves-valikosta katsotaan, että musta ei mene tukkoon tai valkoinen puhki sekä tehdään tarvittavat sävyjen säädöt.
Positiivikuvasta rajataan harmaakiila pois ja tallennetaan käyttötarkoituksen mukaan 16- tai 8-bittiseksi TIFFiksi.


Lasinegatiivin digitointi Helsingin kaupunginmuseossa

Ohjelmistot: Phocus, Adobe Bridge, Adobe Camera Raw, Adobe Photoshop
Kamera: Hasselblad

Lasinegatiivi asetetaan valopöydälle, jossa on tasosalama tai muu valolähde.
Negatiivin ympärille on hyvä asetella mustat maskit, esimerkiksi pahvista, jotka estää hajavalon tulemisen sivuilta.
Lasinegatiivit kuvataan lasipuoli kameraan päin, jolloin saadaan mahdollisimman tarkka lopputulos. Lasipuoli saattaa heijastaa häiritsevää valoa kameran linssiin. Emulsiopuolen tunnistaa siitä, että se kiiltää selvästi vähemmän kuin lasipuoli. Kun negatiivi kuvataan emulsiopuolelta, se toistuu peilikuvana ja kuva on käännettävä kuvankäsittelyohjelmassa oikein päin.
MTK Vk-kaupunginmuseo 4.jpg
Avataan ohjelma, jolla hallinnoidaan kameraa ja kuvattuja negatiivejä. Digitoinnille annetaan nimi ja valitaan ohjelman kautta sopivin aukko, jolla kuvataan. Esimerkiksi aukko 11 on hyvä lasinegatiiveille.
Kuva otetaan ohjelman kautta painamalla vasemmassa yläkulmassa olevaa Capture-nappia. Tämän jälkeen aukeaa ikkuna, jossa määritellään tallennuskansio.
Avaa kuvattu negatiivi Camera Raw -ohjelmaan.
Camera Raw'ssa kuva rajataan käännetään mustavalkoiseksi. Tarvittaessa korjataan myös valotusta.
Digitoitu lasinegatiivi avataan vielä Photoshop-ohjelmaan, jossa se käännetään positiivikuvaksi.
Photoshopissa tai Bridgessä syötetään digitoituun lasinegatiiviin metadata.


Luonnoskirjan digitointi Ateneumissa

Digitointi tapahtuu repropöydällä, johon luonnoskirja asetetaan. Kamera on jalustalla ja kuvaa suoraan ylhäältä alas. Valonlähteenä toimii kaksi lamppua, jotka ovat yhtä tehokkaita ja samalla etäisyydellä toisistaan. Lamppujen edessä on polarisaatiokalvot, samoin kuin kameran linssissäkin. Tämä ehkäisee kiiltoja ja heijastuksia, joita kirjoista voi tulla.
Kameran täytyy olla suorassa, jotta luonnoskirjan suorat linjat eivät vääristy. Jos pöytä on vinossa, aseta kamera myös yhtä vinoon vatupassin avulla suhteessa pöytään.
Kameran saat suoraksi suhteessa pöytään myös peilin avulla. Aseta peili pöydälle ja katso kameran etsimestä, että se on täysin keskellä.
Aseta kuvattava kirja kuva-alan keskelle ja ota kuvaan mukaan värikiila, jossa on valkoinen, keskiharmaa ja musta. Jos kirja on paksu, käytä tarvittaessa pahvia kiilan nostamiseksi kirjan tasolle, jotta kiila ja kirja olisivat samassa valaistuksessa. Kiila auttaa jälkikäsittelyssä säätämään valkotasapainon sekä mustan ja valkoisen oikeat arvot.
Näkymä kameran etsimen läpi. Rajaa kuvasta hukkatila pois ja mittaa oikea valotus. Voit myös asettaa kameraan valmiiksi värilämpötilan lamppujen mukaan, jolloin jälkikäsittelyn määrä vähenee.
Luonnoskirjaa kuvatessa voi käyttää lasilevyä – mieluiten heijastamatonta –, jotta sivujen mahdolliset kuprut suoristuvat.
Muista laittaa lasin alle myös värikiila.
Camera Raw'ssa korjataan valotus ja valkotasapaino sopivaksi sekä vähennetään joskus saturaatiota.
Joissain papereissa saattaa myös olla liikaa punaisuutta, joten sitäkin on hyvä vähentäää. Kuvia työstetään resoluutiolla 300 ppi ja 16-bittisenä.
Tallenna käsitellyt kuvat pakkaamattomina TIFFeinä.
Photoshopissa voit vielä säätää kuvan sävyjä.
Kuvaan voi tehdä pienen terävöityksen. Syötä kuvan File Infoon tarvittavat tiedot, kuten kuka digitoi ja mikä/kuka kuvassa. Tallenna kuva tämän jälkeen pakkaamattomana ja TIFFinä arkistointia varten.


Sanomalehtien kuvaus mikrofilmille Mikkelin konservointikeskuksessa

Kaikki sanomalehdet kuvataan Mikkelin repropöydillä.
Sivut käännetään ja tasoitetaan käsin, jonka jälkeen ne kuvataan.
Filminä käytetään Agfan 35 mm mustavalkoista mikrofilmiä.
Vaikka yleisimmin kuvataan mustavalkofilmeille, käytetään erikoistapauksissa myös väriä. Esimerkiksi jotkut aikakausilehdet kuvataan värille.
Kun rulla on kuvattu, se viedään kehityslaboratorioon.
Mikrofilmirulla asetetaan kehityskoneeseen, josta se tulee kehitettynä ja kuivattuna ulos.
Kehityksen jälkeen mikrofilmirullista tarkistetaan mm. tarkkuus, tiehys ja mahdolliset naarmut.
MTK Y2-mikkeli 7b.jpg
Kun filmirullat ovat tarkistettu ja kaikki on ok, kopioidaan rullat useammiksi kappaleiksi kirjastoja ja kansalliskirjastoa varten.