Ero sivun ”Oulun musiikkivideofestivaalien musiikkivideoarkisto” versioiden välillä

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (Prosessi ja laitteisto)
p (Prosessi ja laitteisto)
Rivi 38: Rivi 38:
 
Vuodesta 2005 alkaen kilpailuvideot sekä arkistobetat on digitoitu FinalCut Pro -ohjelmistossa Macintosh -tietokoneilla. Tuotantoketju on vaihdellut vuosien aikana, mm. käytettävissä olevan laitteiston mukaan, mutta hyväksi havaittuja malleja, joilla materiaali saadaan arkistomuotoon ilman minkäänlaista laatuhävikkiä ovat ainakin seuraavat:
 
Vuodesta 2005 alkaen kilpailuvideot sekä arkistobetat on digitoitu FinalCut Pro -ohjelmistossa Macintosh -tietokoneilla. Tuotantoketju on vaihdellut vuosien aikana, mm. käytettävissä olevan laitteiston mukaan, mutta hyväksi havaittuja malleja, joilla materiaali saadaan arkistomuotoon ilman minkäänlaista laatuhävikkiä ovat ainakin seuraavat:
  
Digitaalinen (MiniDV/DVCAM/DVCPRO, DVCPRO50, ja DigitalBetacam) -lähdemateriaali:
+
Digitaalinen (MiniDV/DVCAM/DVCPRO, DVCPRO50, ja DigitalBetacam) lähdemateriaali:
  
 
*Tapa 1 (ideaali arkistointitapa, vaatii liitäntäyksikön): <br>Nauhuri kytketään liitäntäyksikköön SDI-liitännällä (ääni mahdollisesti erikseen AES/EBU-liitännällä), kauko-ohjaus omalla (yleensä 9-pin-) kaapelillaan. Näin kuva ja ääni siirtyvät koneelle pakkaamattomana. Tallennetaan pakkaamaton tiedosto.
 
*Tapa 1 (ideaali arkistointitapa, vaatii liitäntäyksikön): <br>Nauhuri kytketään liitäntäyksikköön SDI-liitännällä (ääni mahdollisesti erikseen AES/EBU-liitännällä), kauko-ohjaus omalla (yleensä 9-pin-) kaapelillaan. Näin kuva ja ääni siirtyvät koneelle pakkaamattomana. Tallennetaan pakkaamaton tiedosto.

Versio 11. maaliskuuta 2010 kello 15.43

Yleistä

Oulun musiikkivideofestivaalit on koostanut kattavan digitaalisen arkiston suomalaisia musiikkivideoita vuodesta 1994 nykypäivään.


Koostajasta

Oulun musiikkivideofestivaalit ry on perustettu vuonna 1994 järjestämään Oulun musiikkivideofestivaaleja. Yhdistyksellä on kolme vakituista toimihenkilöä: taiteellinen johtaja, toiminnanjohtaja, ja ilmakitaratuottaja. OMVF ry:n nykyisiä tapahtumatuotteita musiikkivideofestivaalin lisäksi ovat mm. MusiXine, Ilmakitaransoiton MM-kisat, ja Doc Lounge.


Videoarkistosta

Omvf arkisto betat.jpg

Oulun musiikkivideofestivaaleihin on oleellisena osana kuulunut niiden alusta, vuodesta 1994 lähtien kotimainen musiikkivideokilpailu. Kilpailuun on vuosittain lähetetty keskimäärin 160 suomalaisten ohjaajien suomalaisille artisteille ja yhtyeille ohjaamia musiikkivideoita. Vuoteen 2009 mennessä videoita oli kertynyt yhteensä 2386. Kilpailun alusta asti on videonsa ilmoittautuneilta pyydetty suostumus myös teosten arkistointiin.


Arkiston tekniikka

Videoita on saapunut kilpailuun lukuisissa nauhaformaateissa, alkuvuosina analogisina (VHS, S-VHS, Betacam, Betacam SP, U-matic, U-matic HB, Video8, Hi8), sittemmin enimmäkseen digitaalisina (MiniDV, DVCAM, DVCPRO, DVCPRO50, DigitalBetacam). Vuosina 1994-2002 videot koostettiin esitystä varten Betacam SP -nauhoille ja näistä esitysnauhoista tuli samalla videoiden arkistokappaleet. Vuodesta 2003 alkaen näytökset on koostettu DVD-levyille ja videoista on kooston yhteydessä otettu arkistokopiot digitaalitiedostoiksi. Betacam SP -muodossa olevan arkiston siirto digitaaliseen muotoon aloitettiin 2006 MusiXine-hankkeessa. Suurin osa materiaalista digitoitiin vuoden 2007 aikana. Opetusministeriö on tukenut työtä vuosina 2007 ja 2009. Digitoinnin teknisessä toteutuksessa on avustanut Oulun seudun ammattikorkeakoulu.


Tiedostoformaatti

Digitaalisen arkiston tiedosto- ja pakkausmuoto on valittu tavoitteena mahdollisimman kauan säilyvä muoto. Esimerkiksi videokoodekkia valitessa on laadullisesti riittävän, mutta potentiaalisesti aikojen saatossa käytöstä poistuvan pakkauksen (kuten esim. DVCPRO50) sijasta käytetty pakkaamatonta videokoodekkia levytilan kustannuksella.

Arkiston digitaalitiedostojen muoto:

  • Tiedostomuoto: QuickTime (.mov)
  • Videokoodekki: Uncompressed 8-bit YUV 4:2:2
  • Resoluutio: 720 x 576 (SD PAL) (16:9 -videot anamorfisina)
  • Kuvataajuus: 25fps (50i tai 25P videosta riippuen)
  • Ääniraita: PCM, 16-bit stereo 48kHz

Prosessi ja laitteisto

Vuodesta 2005 alkaen kilpailuvideot sekä arkistobetat on digitoitu FinalCut Pro -ohjelmistossa Macintosh -tietokoneilla. Tuotantoketju on vaihdellut vuosien aikana, mm. käytettävissä olevan laitteiston mukaan, mutta hyväksi havaittuja malleja, joilla materiaali saadaan arkistomuotoon ilman minkäänlaista laatuhävikkiä ovat ainakin seuraavat:

Digitaalinen (MiniDV/DVCAM/DVCPRO, DVCPRO50, ja DigitalBetacam) lähdemateriaali:

  • Tapa 1 (ideaali arkistointitapa, vaatii liitäntäyksikön):
    Nauhuri kytketään liitäntäyksikköön SDI-liitännällä (ääni mahdollisesti erikseen AES/EBU-liitännällä), kauko-ohjaus omalla (yleensä 9-pin-) kaapelillaan. Näin kuva ja ääni siirtyvät koneelle pakkaamattomana. Tallennetaan pakkaamaton tiedosto.
  • Tapa 2 (ei vaadi liitäntäyksikköä, mutta ei onnistu DigitalBetacam-materiaalin kanssa ja vie kauemmin aikaa):
    Kaapataan suoraan editointiohjelmistoon FireWire (iLink/IEEE1394) -liitännäisellä nauhurilla, tekee koneelle 1:1 digitaalisen kopion alkuperäisestä. Tästä muunnetaan pakkaamaton tiedosto (tämä ei ole välttämätöntä, mutta auttaa arkiston yhtenäisyyttä ja parantaa potentiaalisesti säilyvyyttä).

Analoginen lähdemateriaali (Betacam SP, pitäisi soveltua myös vanhemmille formaateille):

  • Tapa 1 (jos liitäntäyksikkö tukee analoginauhurinohjausta):
    Nauhuri kytketään liitäntäyksikköön komponenttivideoliitännällä, ääni analogisena (XLR), aikakoodi ja kauko-ohjaus omilla kaapeleillaan. Näiin kuva ja ääni siirtyvät koneelle pakkaamattomana. Tallennetaan pakkaamaton tiedosto.
  • Tapa 2 (jos liitäntäyksikkö ei tue analoginauhuriohjausta, tai käytettävissä ei ole lainkaan liitäntäyksikköä):
    Analoginauhuri liitetään DVCPRO50-nauhuriin komponenttivideoliitännällä, ääni analogisena (XLR) ja aikakoodi omalla kaapelillaan. Materiaali kopioidaan digitaalinauhalle, jolta se kaapataan kuten digitaalinen lähdemateriaali. (Tarvittaessa materiaali voidaan kopioida myös MiniDV-, DVCAM- tai DVCPRO-nauhoille, ilman että käytännössä menetetään kuvanlaatua. Analogisten ja digitaalisten tallennustapojen laatueroista johtuen, on kuitenkin suositeltavaa käyttää mahdollisimman laadukasta väliformaattia, kuten DVCPRO50.)

Huomioita:

  • Jos käytettävissä on DigitalBetacam-nauhuri, voidaan sillä digitoida Betacam SP -nauhat samaan tapaan kuin digitaalinauhatkin.
  • Betacam SP -nauhurilta on mahdollista kaapata myös ilman nauhuriohjausta, käyttäen editointiohjelmiston "Capture Now" -toimintoa, mutta tällöin ei tallennu aikakoodi, eikä mahdollisista häiriöistä saa automaattista varoitusta. Tämä ei siis ole suositeltava tapa.
  • Muut analoginauhat on aikoinaan esitysteknisistä syistä kopioitu ensin Betacam SP -nauhoille. Tämä ei kuitenkaan ole digitoinnin/arkistoinnin kannalta tarpeellinen välivaihe, jos käytössä on muulle nauhaformaatille (Betacam, U-matic jne.) nauhuri, josta löytyy komponenttivideoulostulo.
  • 16:9 -muodossa (tai leveämmässä kuvasuhteessa) kuvatut, mutta 4:3 muotoon masteroidut (ns. letterboxatut) videot muutetaan anamorfisiksi arkisto- ja esityskopioihin. Tämä yhtenäistää arkiston muotoa ja vähentää esityskopioiden pakkaamisessa tapahtuvaa informaatiohävikkiä.

Prosessissa on vuosien saatossa käytetty ainakin seuraavia laitteita:

Nauhurit:

  • Sony DVW-A500P (DigitalBetacam)
  • Sony UVW-1600P (Betacam SP)
  • Panasonic AJ-SD930P (DVCPRO50/DVCPRO/DVCAM)
  • Panasonic AJ-SD255P (DVCPRO/DVCAM)
  • Sony DSR-1500P (DVCAM/MiniDV)

Liitäntä-/muunnosyksiköt

  • Pinnacle CinéWave RT
  • AJA Kona^3

Arkiston loppusijoituspaikkana toimii droboPro -kovalevypakka. Arkistosta otetaan myös pitkäaikaissäilytystä varten kopiot LTO-magneettinauhoille

Arkiston viemä levytila (vuodet 1994 - 2009) on noin 10 teratavua.

Kokemuksia ja havaintoja

Vanhoista nauhoista

OMVF:lla on vasta 2000-luvun puolella alettu tehdä videoista erikseen arkisto- ja esityskappaleet. Videonauha, varsinkin analoginen sellainen, kuitenkin kuluu käytössä. Tästä seurauksena 1990-luvulla esityskäytössä olleista nauhoista osa oli jo 2006 arkiston digitalisointia aloitettaessa niin huonossa kunnossa, että muutamasta videosta ei enää täysin virheetömiä digitaalisia kopioita ollut mahdollista saada.

Jos videonauha on ollut vuosia hyllyssä käyttämättä, kannattaa se ennen digitointia (tai esityskäyttöä) kelata muutamaan kertaan päästä päähän. Tämä kiristää nauhan ja estää näin uusien ruttujen muodostumista, ja saattaa jopa oikaista vanhoja.

Tietokanta

Omvf arkisto kansiot.jpg

Arkiston tietokanta koostuu kilpailun ilmoittautumislomakkeissa annetuista tiedoista. Tietoja on 30 - 40 uniikkia kenttää videota kohden. Tietokanta on alunperin tehty Access-muotoon, mutta siitä on myöhemmin tehty SQL-muotoinen versio johon on myös WWW-pohjainen tiedonhakukäyttöliittymä.

Lähitulevaisuuden haasteena on arkistotiedostojen, niiden metatietojen ja tietokannan yhteen liittäminen.


(Teksti: Antti Leimi; Jaakko Jokipii)

Oulun musiikkivideofestivaalit