Se on joko tai

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pikseli ei voi olla tyhjää

Valitettavasti ei ole niin, että pikseli joko on tai ei ole. Kyse on mekaanisesta oliosta, jolla on pakko olla jokin arvo. Se sisältää joko kahdeksan valkoista (täysi) tai kahdeksan mustaa tavua (tyhjä). Tai sitten osa on erivärisiä, joista siis muodostuu harmaasävyt. Tavupinoa katsotaan ikään kuin ylhäältä läpi koko pino ja nähdään joku mustan, valkoisen tai harmaan sävy. Joka tapauksessa sillä pitää olla joku sävy ja tästähän ne vaikeudet alkavat.

Sille tulee väkisin jonkin arvo

Digikamerassa ja skannerissa, kun ääripäät menevät kovasti yli sen mitä laite pystyy toistamaan, täysin mustaan varjokohtaan tai hyvin kirkkaaseen huippuvalokohtaan pitää muodostaa joku pikseli ja sille joku sävyarvo. Tyhjästä on paha nyhjästä ja laite (ohjelma) keksii pikselille väkisin jonkin arvon. Joskus saattaa olla pieni pilkahdus jostakin, joskus pieni sähköinen impulssi heittää jotakin, joskus laitteessa on oikeasti jokin tahra, roska tai linssissä kupla (hiekkasiru) ja joskus ei ole mitään. Näin syntyy kohinaa, joka ei ole itse digitoitavasta aiheesta lähtöisin.

Toistuuko kaikki

Toisenlainen ”joko se on tai ei ole” –tilanne syntyy kun kuvataan tai skannataan (tai muutetaan kuvan kokoa) vaikkapa säleaitaa, jossa on siis joko säle tai rako. Vääränlaisella resoluutiolla aita voi hävitä kokonaan. Yksi pikseli muodostetaan neljästä linssistä (silmästä). Tässä valon talteen ottoryhmässä on yksi punainen (Red), kaksi vihreätä (Green, kahdella kompensoidaan heikkoa viherherkkyyttä) ja yksi sininen (Blue) sensori. Muodostuu siis rgb-kuvan yksi pikseli. Mustavalkokuvassa noista arvoista muodostetaan keskimääräisesti mustavalkoarvo. Siitä tulee valkoinen kun koko sensoriryhmä osuu säleen kohdalle, musta kun osuma on rakoon. Kun osuma tulee valkoisen ja musta rajalle siitä tuleekin keskimääräisesti mitattuna harmaa. Riippuen näytteenottotaajuudesta eli resoluutiosta syntyy siis joko täysin mustaa, täysin valkoista tai tasaisen harmaata. Pahimmassa tapauksessa koko aita häviää.

Joka tapauksessa jotain jää tavoittamattomiin

Kun ajattelee, että kuvaisi säleaitoja useita niin, että ne ovat eri etäisyydellä, niin silloinhan joku aita joka tapauksessa katoaisi. Kameran kanssa varmasti vain kuvaisi, katsoisi päätteeltä kuvaa ja voisi joskus ihmetellä minne aita katosi. Takaisin sitä ei tässä vaiheessa enää saa. Skannerissa pitäisi resoluutiota muuttaa sopivammaksi. Skannerilla on vielä tietyt optimiresoluutionsa ja suurennosprosenttinsa, jotka selviää laitteen käsikirjasta. Kuvan kokoa muuttaessa on kyse huonosta onnesta, koska kuva pitää saada tiettyyn kokoon. Kuitenkin suora hyppäys todella isosta kuvakoosta pieneen ei ole erityisen järkevää. Kannattaa tehdä kokeillen ja pienempinä askeleina.

Lisätietoa