Taideteoksen valokuvaus

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Digitoitavan aineiston valokuvaaminen

Käsitellään objektin valokuvaamista digikameralla studio-olosuhteissa.

Case: taideteoksen (taulu tms.) valokuvaus Valtion taidemuseossa.

Kuvausjärjestelyt

Kuvaamiseen tarvitaan tilaa: vähintään 3 x teoksen leveys, riittävä tila teosten käsittelyyn. Yhteys tietokoneeseen tai kone välittömään läheisyyteen. Tila tulee olla rauhoitettu muulta toiminnalta, ei heijastavia pintoja. Kiasman studio on rakennettu galleriatilanomaiseksi ts. valkoiset seinät ja harmaa laattalattia, Taidemuseo Emman studion seinät on maalattu mustiksi.

Kalusto

Kuvauspöytä tai maalausteline, taustapahvia / -kangasta, valokalusto, kamera ja –jalusta, pöytä tms. teosten käsittelyyn.

Referenssit

Värikiilat eli targetit värinhallinnan apuvälineeksi, sisältävät väri-informatiota, josta voidaan määrittää mm. keskiharmaan kuvaustilanteessa (esim. GretagMacbeth ColorCheckerX-rite ColorChecker , SnapChecker , tms.). GretagMacbethin ja X-Riten ColorCheckeriin on määritelty digitaalisen kuvan sRGB- ja CIE LAB –arvot, muttei Adobe RGB1998 –arvoja.

Digitaalisessa kuvauksessa targettien arvot ovat suuntaa-antavia, esim. targetin musta ei välttämättä ole kuvaustilanteessa absoluuttinen musta tai valkoinen valkoinen.

X-riteKodak.jpg

testikuva X-rite vs. Kodak

RAW-kuvaus ja kuvankäsittely

Kuvaus

Valonlähteet asetetaan n. 30-45 asteen kulmassa kuvattavaan nähden vähintään 1x teoksen leveyden päähän niin, että valonlähteiden tuottama valo on tasainen koko teoksen alueella. Mitataan valonmittarilla valon määrä ja tasaisuus. Jos teos on iso, voidaan tarvita useampia valonlähteitä esim. 2 x 2 lamppua.

Veistoksen tms. objektin valaisu on valokuvaajan ammattitaitoa ja kuvaajan näkemys teoksen ominaisuuksista.

DSLR-kamera (järjestelmäkamera, jossa ei ole siirtomahdollisuutta vrt. palkkikamera) astetetaan suoraan linjaan teoksen keskipisteestä niin, että suorakaiteen muotoisen teoksen kaikki sivut ovat myös kameran taltioinnissa 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden eli ”linjat suorassa”. Targetit asetetaan teoksen läheisyyteen niin, että niihin kohdistuu myös kaikki valo, tai kuvataan valotilanteesssa erikseen kuva, jossa target keskellä. Teos kuvataan joko kameran sisältämälle muistikortille tai suoraan tietokoneelle kameraan kiinnitetyn firewire -piuhan tms. kautta.

Mikäli kamerassa ei ole RAW -kuvausmahdollisuutta, käytetään parasta mahdollista tiedostomuotoa: tiff, paras jpg.

Polarisaatiosuotimien käyttö taideteosten kuvaamisessa

Jos taulu on esim. lakkauksen takia erittäin kiiltävä, voidaan käyttää polarisaatiosuotimia kiiltojen poistoon. Polarisaatiokalvo asetetaan valonlähteen eteen ja polarisaatiosuodin linssin eteen. Polarisoidun valon tuottamat heijastumat ”leikataan” asettamalla linssin edessä olevan suodin 90 asteen kulmaan kalvojen läpi päästämään valoon nähden.

Huomattava kuvan värisävyjen jyrkkeneminen, dokumentoinnin etiikka

Jotkut valokuvaajat eivät halua käyttää polarisaatiosuotimia sävyjen jyrkkenemisen tähden. Teoshan ei koskaan sellaisenaan katseltaessa anna samaa informaatiota kuin kuvaamalla polarisaatiosuotimen läpi. Polarisaatiosuotimia ei voida käyttää kiiltävää ainesosaa (kultaa, hopeaa jne.) sisältävien teosten kuvaamiseen, kiilto muuttuu mustaksi.

Kuvatiedoston käsittely

Jos kamerassa on RAW-kuvausmahdollisuus, kannattaa kuvata RAW:na, mutta hallitusti. Jos valotus ei ole kohdallaan, RAW ei kuitenkaan anna kovin paljoa pelivaraa valotuksen korjaamiseen (+-1 aukko) jälkikäteen, suuremman korjauksen vaikutus kohinaan usein huomattava. Jos kamera on tietokoneessa kiinni, jo kuvausvaiheessa voidaan asettaa targetista valkotasapaino kohdalleen, muuten kuvaa käsiteltäessä konvertterissa. Ohjelmia: Adobe Camera RAW, Capture One, Canon Digital Photo Professional..

RAW-kuva voidaan tallentaa arkistoon DNG-muodossa. Loppukäyttöversio tulee olla tiff- tai jpg-muodossa, jolloin kuva avataan Raw -kääntöohjelmalla (CaptureOne, Adobe Lightroom, Adobe Photoshop Camera Raw, kameran oma ohjelma, tms.) kuvakäsittelyohjelmaan. Voidaan tehdä vaadittavaa kuvankäsittelyä ja kuva tallenetaan.

VTM:ssä kuva arkistoidaan taideteosrekisteri Muusaan ja sieltä saatava teokseen liittyvä ja sinne viety kuvaukseen liittyvä tieto (metadata) liitetään kuvan sisältämään (Photoshop) Description (IPTC:Caption) -kenttään ja lisätään tarvittavat asiasanat Keywords (IPTC:Keywords) -kenttään.

Tallennus

Digikuva tallennetaan kuva-arkistoon omalla ainutkertaisella tiedostonimellään. Kuvasta voidaan tehdä tarvittavia käyttökopioita, VTM:ssä se tapahtuu automaattisesti, kuvasta ajetaan mega, huge ja tiny –kuvatiedostot, joita käytetään katselukuvina Muusassa ja www-sivuilla.


Kameran ja näytön kalibrointi

Digitaalinen kamera on mahdollista kalibroida kuvaamalla tietyssä muuttumattomassa valotilanteessa kalibrointi-target ja siitä voidaan luoda kalibrointiohjelmalla kameralle oma ICC-profiili, mutta kun valoja tai kameran sijaintia muutetaan, profilointi ei ole enää toimiva. Siksi kannattaa käyttää kuvauksen yhteydessä targettia (esim. GretagMacbeth ColorCheckerX-rite ColorChecker , SnapChecker tms.) ja hakea valkotasapaino targetista.

Mikäli esim. repropöydän valot ovat kiinteät voisi olla perusteltua kalibroida esim. rungolle ja eri objektiiveille omat ICC-profiilinsa, jolloin työnkulkua saisi yhdenmukaistettua.

Hyvä kalibroitu näyttö on tärkeä, koska visuaalinen havainto kuvankäsittelyssä on kuitenkin ensiarvoista. Näytön on oltava kalibroitavissa.