Valokuvavalmistamo KAR

Digiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valokuvavalmistamo KAR, kuva & graafisen alan palvelut

KAR Oy sijaitsee Lauttasaaressa, osoitteessa Lokkikuja 1 A, 00200 Helsinki. Yritys jatkaa KAR:n (ammatinharjoittaja Klaus A J Riedererin) toimintaa, joka on toiminut virallistettuna vuodesta 2002 lähtien. Aputoiminimella Valokuvavalmistamo KAR (Fineart Printmaking KAR, Bildtillverkning KAR, Fotographie Fertigung KAR, Photographie production KAR) KAR Oy tarjoaa valokuva & graafisen alan korkealuokkaisia täysin räätälöityjä palveluja yrityksille, museoille, taiteilijoille, valokuvaajille, yksityishenkilöille jne. kilpailukykyiseen hintaan. Pääpaino on tietokoneavusteisessa pigmenttivedostamisessa, johon sisältyvät kaikki esityöt (digitointi) ja jälkikäsittelytyöt (pohjustaminen, kehystäminen jne.). Toisin sanoen, kaikki työt mitkä liittyvät nykyajan kuvataideteosten valmistamiseen.

Yksityisyrittäjä Klaus A J Riederer toimii myös itse taiteen ja graafisen alan sisällöntuottajana: hän on tehnyt aktiivisesti keikka- ja taidevalokuvausta vuodesta 1996 lähtien. Hänellä on takanaan n. 30 omaa taidenäyttelyä; v. 2008 niitä oli kolme + yksi vakituinen. Vuonna 2009 hänellä oli yksi: Alaston totuus. Hän on lähes poikkeuksetta itse valmistanut kaikki omat näyttelyvedoksensa (MV, Ciba/Ilfochrome, dye / pigmenttivedokset).

KAR Oy:n toimialana ei ole kuitenkaan pelkästään graafisen alan palvelut. Yrittäjä, Ihmisen suuntakuulosta v. 2005 väitellyt TkT Klaus A J Riederer, tarjoaa myös ammattiäänentoiston alalla räätälöityjä palveluja, kuten kaiutin-, kuuloke-, jne. sähköakustisia mittauksia, mittauslaitteiden valmistusta ja välitystä, konsultointia ja tieteellistä tutkimusta aputoiminimellä KAR Audio (KAR Audio, KAR Ljud & Akustik, KAR Ton & Akustik, KAR Son & Acoustique). Tämän lisäksi KAR Oy tarjoaa myös muita (kaikkia laillisen liiketoiminnan mukaisia) palveluita.


Alla läpikäydään Valokuvavalmistamo KAR:n kuvavalmistuksen työnkulkua.

Kuvantuotto ja –käsittelykalusto (ote)

Digitointilaitteiston hankintakriteerit

Kokonaisvaltaisena kriteerinä on ollut löytää hyvin korkean (osin laitteista riittävän) teknisen laadun tuottavat laitteet kohtuullisella hinnalla. Yleiskäyttöisyys on ollut myös tärkeä kriteeri; aiemmin merkittävänä tekijänä on ollut hinta, nyttemmin tuotantotekniset ominaisuudet (nopeus/laatu/toimintavarmuus/automaattisuus/huoltovapaus jne.).

Osa laitteista on hankittu käytettynä, missä on säästetty hankintahinnassa, mutta oman työpanoksen kustannuksella. Tietoa laitteista ennen niiden varsinaista hankintaa on kerätty huomattavia määriä internetistä, muilta käyttäjiltä, messuilta, omiin kokemuksiin pohjautuen jne. Sittemmin laitekantaa on päivitetty jo useampaan otteeseen, ja niinpä osaa hankintoja on pohjustettu useita vuosia.

Osin laitteita on viritetty omaan käyttöön paremmin soveltuvaksi. Tässä pohjana on ollut oma useiden vuosikymmenten vankka kokemus (tieto)teknisten laitteiden säätämisestä ja vielä osaavimpien henkilöiden apu.

Digitointikalusto

• Minolta Dimage Scan Multi –negaskanneri (+ kinodiasyöttölaite). Max tarkkuus 2860 dpi (135), 1200 dpi (120), 16 bit RGB. Max skannausala 6*9 cm2; 120 syöttöalustassa anti-newton lasi. Hankittu 1997, poistettu tuotannosta 2005.

Fuji Lanovia C-550 –skanneri. Max tarkkuus 5000 dpi kaikkialla (stichaava kone, todellinen tarkkuus vähintään 95 % ilmoitetusta), 16 bit RGB / CMYK. Max skannausala A3+ (350*470/350*455 mm2), myös 3-D kappaleet (alle 5 kg, korkeus n. 30 mm). Liittämällä useita skannauksia yhteeen (sähköisesti kuvankäsittelyohjelmalla) jopa 66*183 cm2 kokoiset originaalit voidaan siirtää digitaaliseen muotoon erittäin suurella resoluutiolla (5000 ppi). Käytössä on filmien märkäskannaus (Kami skannausnestettä käyttäen). Hankittu 2005.

Agfa XY-15, Agfan OEM-versio laittesta Fuji Lanovia C-550 –skanneri. Max tarkkuus 5000 dpi kaikkialla (stichaava kone, todellinen tarkkuus vähintään 95 %, kenties 100%, ilmoitetusta), 16 bit RGB / CMYK. Speksit hyvin pitkälle samat kuin Fujin koneessa, tosin softa hyvin erilainen kuin Fujilla, millä on suuri merkitys käytännössä. Max skannausala A3+ (350*470/350*455 mm2), myös 3-D kappaleet (alle 5 kg, korkeus n. 30 mm). Liittämällä useita skannauksia yhteeen (sähköisesti kuvankäsittelyohjelmalla) jopa 66*183 cm2 kokoiset originaalit voidaan siirtää digitaaliseen muotoon erittäin suurella resoluutiolla (5000 ppi). Käytössä on filmien märkäskannaus (Kami skannausnestettä käyttäen). Hankittu 2009.

flexScan, nextScan Inc.:in valmistama mikrofilmi/korttiskanneri. 8192 pikselin CCD kamera digitoi lennossa 30-metrisen 35 mm mikrofilmirullan n. 12 minuutissa. KAR Oy:n / TkT Klaus A J Riedererin modifioimalla skannerilla + lisälaitteilla ja metodeilla päästään 24/7-tuotannossa 1-miehen tekemänä yli miljoonan ruudun vauhtiin kuukaudessa, sis. raakadigitoinnin, ruutujen rajauksen ja käännön, älykkään jälkikäsittelyn (mm. tekee lukukelpoisiksi alivaloittuneet ruudut), metadatan lisäyksen, kansiorakenteiden luomisen ja laaduntarkastuksen; tuotantomenetelmät hiottu hankkeessa, jossa digitoitu yhteensä n. 3 miljoona ruutua. Hankittu 2010.

Zeutschel OS-5000, 8-bittinen harmaasävysävyplaneettaskanneri. 5150 pikselin CCD kamera digitoi A2-kokoisen alkuperäisen noin kolmessa sekunnissa 300 dpi:lla. Mukana Zeutschel OT-180 S motorisoitu kirjahissi, 50 cm paksulle ja 20 kg painavalle kirjalle. Hankittu 2011.

Phase One Powerphase skannaava digiperä 4x5" palkille. Valoitetun ruudun koko 7 x 10 cm2 (2.76" x 4"), yht. 6000x8400 pikseliä per väri (RGB), siis 50.4 Mpx per väri, 151.2 Mpx yhteensä. 12-bittinen käsittely per väri, ulos 8/16 bittiä per väri. Maksimi tiedostokoko 144 MB, vastaavat ASA -lukemat 200, 400, 800 ja 1600 (mukaanlukien infrapunasuodin). Hankittu 2011.

Inotec Scamax 2600, 8-bittinen harmaasävydokumenttiskanneri. Maksimi resoluutio 400 dpi A4-arkille, syöttölaite noin 500 arkille. Hankittu 2011.

Canon iR3170CE (SRA3 monitoimilaite, lasertulostin, skanneri, telefax). Hankittu 2008.

Canon EOS 40 D digirunko (10 Mpx, APS-C CCD, 1.6x crop). Live-view & ohjaus tietokoneella. Hankittu 2008, poistettu tuotannosta 2010.

Kalibrointi / profilointi laitteet

• Gretag Eye One Display 2 (spektrofotometri; emissio – vain näyttöprofiloinnit). Hankittu 2004.

• Gretag Spectrolino (erittäin tarkka spektrofotometri; emissio, transmissio & reflektio). Hankittu 2006.

• Gretag SpectroScan (robottipöytä edelliseen). Hankittu 2006.

• Gretag iCColor 210 (spektrofotometri automaattilukijalla; reflektio). Hankittu 2007.

• Gretag Eye One (nopea spektrofotometri; emissio, transmissio & reflektio). Hankittu 2009.

• Gretag Eye One iO (robottikäsi edelliseen, itse rakennettu ylikokoinen pöytäosa, jossa läpivaloisu maitopleksillä). 2-10 nopeampi kuin Spektrolino, laadussa ei juurikaan jää Spectrolinolle (et näe eroa, vaikka kertoisin). Hankittu 2009.

• GretagMacbeth ColorChecker 244 (värikartta digikameroiden profilointiin). Hankittu 2007.

• Kodak IT 8.7 scanner target slide E-6 (väridia skannereiden profilointiin). Hankittu 2007.

Tulostimet / vedostimet

• HP Deskjet 1100 Professional (A3 CMYK dyetulostin, ei tuotannossa). Hankittu 2002.

• Xerox Phaser 8200 DX (A4 vahatulostin, Pantone hyväksytty, 3. runko käytössä). Hankittu 2004, 2006, 2009.

• Canon iR3170CE (SRA3 monitoimilaite, lasertulostin, skanneri, telefax). Hankittu 2008.

• Epson Stylus Pro 9600 (44” 7-väri CMYKcmk Ultrachrome pigmenttivedostin). Hankittu 2004.

• Encad Novajet 600 Pro (60” 4-väri CMYK mustesuihkuvedostin, ei enää tuotannossa). Hankittu 2006.

• Encad Novajet 700 (60” 4-väri CMYK dye & pigmenttivedostin). Hankittu 2007.

• Encad Novajet 850C (60” 8-väri, käytössä 2x4 CMYK dye & pigmenttivedostin). Hankittu 2007.

• Epson Stylus Pro 11800 (64” 8-väri CMYKcmkllk Ultrachrome pigmenttivedostin). Hankittu 2009.

Jälkikäsittelylaitteet (ote, suuret laitteet)

• Metero Siegen Metoschnitt SH 164 cm tasoleikkuri. Hankittu 2009.

• Keencut Steeltrak 165 cm levyleikkuri. Hankittu 2009. Itse viritetty lisätyökalu, jolla voidaan leikata jopa yli 170 cm pitkät paspartuurit.

• Keencut Javelin 100” erittäin tarkka tasoleikkuri. Hankittu 2009.

• Seal Image 62 Plus (62/64” laminaattori. Hankittu 2009. Itse viritetty s.e. saadaan mielivaltainen pyörimisnopeus ja lämpötila koneen toimialueen puitteissa, vastaa siis Seal Image Pro -mallin konetta, mutta tässä raskaampi ja siis parempi koneisto ja mekanismi.

• Eba 1043 (A3+ giljotiini). Hankittu 2005.

Digitoinnin & vedostamisen työnkulku

Työnkulku riippuu työstä / toimeksiannosta. Kaikki alkaa suunnittelusta, mitä halutaan, millä hinnalla ja millä aikataululla – ja ennenkaikkea: mikä on mahdollista.

Suunnittelu – hinta/laatu/aika

Ensin asiakkaalta selvitetään mikä on lopputarkoitus:

• suurennuskoneella tehtävä vedos

• pigmenttivedos / muu tietokoneavusteinen vedos

• painotiedosto

• tulostustiedosto

• näyttötiedosto

Sitten päätetään tarvittava laatuvaatimus (skannausresoluutio, tiedostomuoto, väriavaruus, roskien/naarmujen käsittely jne.) ja arvioidaan alkuperäiskappaleen riittävyys vaadittuun tekniseen laatuun. Samalla tarkistetaan alkuperäiskappaleen kunto. Mikäli kyse on negatiivista / positiivista ja

• se on kärsinyt (likaisesta, naarmuttuneesta jne.) ja/tai

• suurennossuhde on valtava ja/tai

• halutaan korkeaa laatua

alkuperäinen digitoidaan märkänä, Kami –skannausnestettä käyttäen. Tämä poistaa näkyvistä merkittävästi naarmuja ja pölyjä, pienentää visuaalista filmin raetta sekä lisää kuvien kontrastia.

Samalla mietitään esteettiset / taiteelliset vaatimukset, joita ei vielä välttämättä löydä lukkoon. Asiakkaan kanssa pohditaan onko kyse dokumentäärisestä tallenteesta ja sen tarkasta reproduktiosta (värit & sävyt säilyvät samoina, roskia ei poisteta / poistetaan rajoitetusti) vai onko kyse asiakkaan omasta tulkinnasta (vedostusbriffaus - värien & sävyjen säätämisohjeet – tulevat asiakkaalta) vai luotetaanko vedostajan omaan ammattinäkemykseen ko. työhön liittyen).

Suurissa (digitointi)töissä mietitään myös digitoinnin luettelointikysymyksiä. Kuvaileva metadata määräytyy täysin asiakkaan tarpeiden mukaan, ja useimmiten asiakas hoitaa sen itse, lukuunottamatta toistuvia tageja, jotka on helppo KAR:n koodata kuvankäsittelyyn.

Koska laatu on aina suhteessa hintaan ja aikaan, pääkriteerinä on riittävä laatu hinnan kustannuksella, aikaa joko on tai ei ole – joko sitä on varattu tarpeeksi projektiin tai ei ole.

Suurennuskoneella tehtävä vedos

Yhä on asiakkaita, jotka välttämättä haluavat suurennoskoneella (Beseler 4*5) tehdyn vedoksen. Siinä tapauksessa digitointi & tietokoneavuisteinen kuvankäsittely jää tietysti tekemättä. Työ alkaa paikkojen siivouksella ja päättyy siihen, välillä tapahtuvat toimet eivät niinkään kuulu Digiwiki.fi:n toiminta-alueeseen. ☺

Digitoinnin esityöt

Ensin siivotaan työympäristö – imuroidaan pimiö & puhdistetaan skannerin ympäristö paineilmalla & kostealla rätillä. Skannerilasi pestään (fairyvedellä ja/tai ikkunanpuhdistusaineella), näytöt puhdistetaan. Tarkistetaan valaisimien kunto (Philips TLD Deluxe 36 W / 950, 5000 K korkea R-indeksi prosarjan loisteputket).

Profilointi

Ensinnä näyttöjen kalibrointi tarkastetaan. Mikäli aikaa edellisestä kerrasta on ainakin 6 kk tai näytössä on jotain epäilyttävää, tai työ koetaan erityisen vaativaksi, profiloidaan näytöt.

Mikäli tehdään tietokoneavusteinen vedos materiaalille, jota ei ole profiloitu, rakennetaan ICC-profiilit ko. medialle.

Valokuvavalmistamo KAR:lla on käytössä on RIP (Colorburst) ja vedostimet (/ mediat) profiloidaan itse (omia pitkälle kehitettyjä algoritmeja käytössä, myös esilinearisoinnissa). Niinpä usein päästään erinomaiseen lopputulokseen: soft proof (= profiloitu näyttö) & hard proof (vedos) vastaavat hyvin toisiaan.

Skannaus

Ensin puhdistetaan paineilmalla alkuperäiskappale. Asemoidaan alkuperäinen skannerin lasilevylle joko märkänä (päälle kirkas filmi) tai kuivana. Jos kyse on diaorginaalista, käytetään maskia (musta pahvi tms.) hajavalon estämiseksi päällimmäisenä. Tarvittaessa käytetään päälilasia, riippuen alkuperäisen negatiivien / positiivien kunnosta.

Käytetty Fuji Lanovia C-550 skannausohjelma C-Scan Plus toimii ainoastaan natiivissa OS 9.2:ssa, jota varten on varattu Mac G4 PPC (Quicksilver 2x1 Ghz, 2 GB RAM). Tehokkaan ja toiminnallisesti järkevän työnkulun vuoksi itse skannaussoftassa tehdään minimityö. Kuvat skannataan poikkeuksetta pehmeänä (ilman UCM / terävöitystä), pääosin 8-bit RGB:nä & automaattivaloituksella (mikäli toimii ok ko. kuvatiedostolle – tarkistetaan kuvankäsittelyssä). Skannerissa on itse räätälöidyt asetukset eri materiaaleille; skannerin ICC tulee mukaan diaorginaaleissa.

Mikäli tehdään Epson Ultrachrome (UCM) pigmenttivedos, skannausresoluutio 1:1 koossa on 180, 240, 360 ppi + marginaali. Vaadittuun resoluutioon lisätään yleisimmin n. 10 – 15 % varaa croppaukseen jne. Jos on todennäköistä, että tiedostosta tullaan tulevaisuudessa tekemään vedos isommassa koossa / osasuurennoksia tms. niin skannataan suuremmalla resoluutiolla, yl. skannerin max optisella tarkkuudella. Skannerin max tiedostokoko on 2 GB, johtuen luultavammin käyttöjärjestelmän rajoituksesta. 4*5” laakadioja näyttelyvedostusta varten skannataan 300-1000 MB tiedostokokoon asti (8 bit RGB pakkaamaton). Kinoalalle skannerin interpoloimaton tiedosto on n. 100 MB (8 bit RGB pakkaamaton). Mikäli kuvatiedostolle on tehtävä interpolointia (nostettava sen resoluutiota) tehdään se tapauksesta riippuen jälkikäteen kuvankäsittelyssä tai skannaushetkellä (käyttäen skannerin omia interpolointialgoritmeja).

Digitointi valokuvaamalla

Digitointiin kameralla käytetään Canon EOS 40 D digirunkoa (10 Mpx, APS-C CCD, 1.6x crop). Live-view & ohjaus tietokoneella takaa hyvin hallitun terävyysalueen, hyvän hallittavuuden ja nopean työnkulun. Kuvausformaattina Canon RAW, Adobe RGB (1998). Käytössä mm. taidekuvien digitoinnissa, mistä toimeksiantoja ollut jopa Kiinaan asti.

Kuvankäsittely

Kuvat käsitellään pääosin Photoshopilla (CS4; OSX 10.5, Mac G5 PPC 2x2.5 GHz, 8 GB RAM). Profiloiduilla monitoreilla (30” Cinema Display Alum.; 2-näyttö ViewSonic VP201b) skannaustiedosto käydään läpi.

Kuvankäsittely on iterativinen prosessi, missä usein pitää mennä takaisin muuttamaan jo aikaisemmin tehtyä. Valitettavasti viimeisinkään Photoshop (CS4) ei vieläkään tue täysin häviötöntä muutoshistoriaa (kuten esim. Lightroom), joten eri versioisista työtiedostoista ei päästä eroon. Onneksi kovalevytila on aina paljon halvempaa kuin työaika.

Skannaustiedoston raakakäsittely

Skannatusta kuvasta prikataan pölyt & roskat annetun vaatimustason mukaisesti, skannausala tarvittaessa suoristetaan ja rajataan alkuperäisen kokoiseksi. Tiedosto talletaan 8-bit (tai 16-bit jos alkuper. oli myös) LZW pakatuksi TIF:ksi, useimmin muunnettuna Adobe RGB:ksi (1998). Tiedosto on nyt ns. diginegatiivi, jossa on skannausta on vain raakakäsitelty. Mikäli asiakas on tilannut vain raakaskannauksen, kuvaa ei käsitellä enempää.

Skannaustiedoston laadunvarmistus

Mikäli skannerin asetukset toimivat oikein, raakaskannaus vastaa kohtuudella alkuperäistä (kuten yleensä onkin) eikä kuvaa varsinaisesti säädetä jälkikäteen. Mikäli tämä ei pidä paikkaansa, kuvatiedostolle tehdään myös valikoiden am. kuvankäsittelyä / vedostamista (ei kuitenkaan terävöitystä).

Arkistointi & luettelointi

Skannaustiedostot poltetaan yleensä CD:lle / DVD:lle väliaikaista siirto varten. Asiakas vastaa tiedostojen loppuarkistoinnista.

Suurissa (digitointi)töissä mietitään myös digitoinnin luettelointikysymyksiä. Kuvaileva metadata määräytyy täysin asiakkaan tarpeiden mukaan, ja useimmiten asiakas hoitaa sen itse, lukuunottamatta toistuvia tageja, jotka on helppo KAR:n koodata kuvankäsittelyyn.

Asiakastöissä nimihierarkian ja metadatan käyttö on useimmiten sekundääristä. Suurissa töissä (mm. Suomenlinnan hoitokunnan suuren koon kuva-arkiston arkivointi) asiakkeelle on järkevä tarjota apua metadatan syöttämiseen.


Vedostustiedoston tekeminen kuvatiedostosta

Softprooffaus

Ensimmäiseksi valitaan kohdemedian ICC-profiili (Proof Setup) – softprooffataan kuvatiedostoa. Rendering Intentinä käytetään yl. Relative colorimetric joka tuottaa puhtaimmat sävyliukumat. Jos mustan pään sävytoisto nousee kriittiseksi, valitaan us. Perceptual.

Valoitus / kuvausvirheiden korjaus

Seuraavaksi korjataan skannauksen / digitaalisen kameratiedoston mahdolliset valoitusvirheet (Photoshop työkaluilla: Shadows & highlights, Exposure jne.), joiden asetukset talletaan asetustiedostoihin (-> voidaan palata uudestaan).

Terävöitys / resoluutio

Sitten tarkastetaan kuvan terävöitys (Photoshop Unsharp mask, USM) & resoluutio (riippuvat toisistaan). Jos kuvaa pitää interpoloida tehdään se portaittain käyttäen USM:ää & Resample image:a tai Blowupilla (Photoshop plug-in). Mikäli tehdään pigmenttivedos Epsonin suurkuvatulostimilla, käytetään lopullista tarkkuutta 240 ppi 1:1 koossa. Terävöityksen lisäksi käytetään usein knollausta (USM pieni amount, suuri radius).

Kuvasäädöt

Terävöityksen jälkeen tehdään varsinaiset kuvasäädöt (Curves, Levels, Color balance, Hue/saturation, Selective colors, Brightness & contrast jne.) käyttäen layereita, teoksen esteettisten vaatimusten mukaisesti. Tässä vaiheessa lisätään myös halutut metadatatiedot (tekijänoikeustiedot jne.).

Näin saatu lopullinen vedostustiedosto talletetaan 8-bit (tai 16 bit) LZW TIF:nä Adobe RGB (1998) sisällytettynä.

WWW -kuvien tekeminen

WWW-kuvat tehdään RGB vedostustiedostoista. Kuvien resoluutio pudotetaan sopivan pieneksi (esim. 800 px pitkä sivu), ja sitten kuvat talletaan Save for Web & Devices –komennolla optimoiduiksi JPG –kuviksi. Kuvalaatu 40 quality on yleensä riittävä, samoin kuvat konvertoidaan sRGB profiiliin, jotta myös heikkolaatuisilla (ja/tai kalibroimattomilla) näytöillä & verkkoselaimilla kuvan värit & sävyt eivät muuttuisi liikaa halutusta. Metadatat tallettuvat myös www-kuviin.


Tulostaminen

Talon sisällä – pigmenttivedokset, vahavedokset

Em. RGB vedostustiedosto tehtiin käyttäen kohdemedian softprooffausta. Tulostamista varten kuvatiedosto käännetään ko. median profiiliin ja talletetaan 8-bit (tai 16 bit) LZW TIF:si, ko. median (CMYK) ICC-profiili sisällytettynä.

Ulkona – offset painaminen jne.

Mikäli painon paperiprofiilia ei ole saatavilla / tiedossa, materiaali toimitetaan pääsääntöisesti Adobe RGB (1998) profiloituna. CMYK konversion tekeminen RGB materiaalille ei ole yleensä järkevää, mikäli oikeaa profiilia ei ole tiedossa – useita profiilimuunnoksia tulee välttää, ja painolle RGB -> CMYK konversio on triviaali.

Vedostuslaadun varmistus

Vedostustiedoston tarkistus tehdään vertaamalla softproofattua vedostustiedostoa valmiin printin kanssa, standardi valaistuksessa (D50 – toteutettuna D50 F8:lla -loisteputkillä, tähän löytyy hyvä ratkaisu esim. Philips TLD Deluxe 36 W / 950, 5000 K korkea R-indeksi, prosarjan loisteputket).

Valokuvien jne. jälkikäsittely

KAR tarjoaa avaimet käteen ratkaisuja kuvapuolella, joihin sisältyy oleellisena osana (valo)kuvien, grafiikan, jne. (vedosteiden/tulosteiden) jälkikäsittely. Tähän toimintaan kuuluvat mm. levypohjustus, (filmi)laminointi, märkälaminointi eli lakkaus, kehystys, paspisten leikkaus, ripustuslistat (bannerrailit) ja -järjestelmät (popupit ja rollupit). Tämä aihepiiri ehkä hitusen jo DigiWikistä off-topic, joten lisää [verkkosivuillani].

Valokuvavalmistamo KAR:in oma kuva-arkisto

KAR:n kuva-arkisto on karttunut vuodesta 1988 lähtien, alunperin ratkaisevan hetken dokumentäärisestä tyylistä siirtyen intentio –pohjaiseen taidekuvaukseen. Tällä hetkellä kuva-arkistossa on yli 50000 filmiruutua 135, 120 ja 4*5” –formaateissa, sekä reilut 30000 RAW kuvatiedostoa. Nykyisin kuvaaminen tapahtuu enenemässä määrin digitaalisesti, mikä myös tarkoittaa, että RAW -tiedostojen määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kun sille päälle sattuu. Filmikameroita on lähemmäksi 20 runkoa, 135, 24*58 mm, 120, 9*12 cm, 4*5” formaateissa, joista osasta kyllä luovutaan sopivaa vastiketta vastaan ilomielin.

KAR kuva-arkiston digitointi

Digitointi aloitettiin 1999 Minolta Dimage Scan Multi –skannerilla, pääsääntöisesti 1280 px (pitkä sivu) 10/12 JPG laadulla. Tiedostosta tekee vielä kohtuu laadukkaan A4 vedoksen. Skannerilla digitoitiin n. 30000 omaa negatiivia / positiivia v. 2005 asti.

Päätarkoitus oli luoda riittävän laadukkaat tiedostot näyttökäyttöön, jotta säästetään alkuperäisiä negatiiveja/positiiveja niiden käsittelyltä ja nopeutetaan & helpotetaan kuvahakuja. Kuva-arkistossa on myös paljon samasta motiivista kuvattuja ruutuja, joten kaikkien ruutujen digitointi täydellä resoluutiolla on redundanttia.

Fuji Lanovia C-550:n skannerin hankinnan jälkeen kuvan resoluutiota on nostettu – digitoinnin työkustannukset ovat kasvaneet kovalevyjen hinnan pudotessa. Näyttelytöiden vedostamista varten alkuperäiset skannataan aina suurella resoluutiolla (3000 - 5000 dpi), useimmiten myös nesteen läpi.

Osa kuvatuista filmeistä (n. 15000 ruutua, ainakin, kenties ??) odottaa yhä kehitystä (filmit pakkasessa) ja digitointia.

Arkistointi & luettelointi

Alkuperäiset 135 & 120 filmit on pakattu (tiedostonimien mukaan) kronologisessa järjestykseen pergamiinitaskuihin. 4*5” filmit ovat kehityksen jäljiltä polypropyleeni taskuissa, ja odottavat digitointia ja arkivointia.

KAR:n oman kuva-arkiston suhteen luettelointi on vielä avoin. Omaa tietokantajärjestelmää ja älykästä tiedon syöttömekanismia on kehitetty laajalti, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön. Tiedostonimet noudattavat kronologista järjestystä, jossa on mukana filmin formaatti ja tyyppi.

Tällä hetkellä kuvien hakua tehdään visuaalisesti kuvalukuohjelmistoilla). Koska kuvat ovat Klaus A J Riedererin ottamia, apuna toimii myös kuvaajan oma muisti. ☺